Kukonharja on Satakunnan kylä vuosimallia 2013
Kukonharja sijaitsee Huittisten kaupungin, entisen Vampulan kunnan koillisosassa.
Rajanaapureita on nykyisin Loimaan kaupunkiin kuuluva Alastaro.
Naapuri kyliä Kukonharjalla on mm. Tanokas, Tammiainen, Huhtamo, Palojoki, Rutava.
Kylän rajat ovat muotoutuneet entisen Kukonharjan koulupiirin mukaan. Kyläalueeseen kuuluvat mm. seuraavat kylät: Mettänkulma, Kitusuo, Pitkäkoski, Murto, Murronkylän enklaavi Riuttanmaassa sekä osa Tanokasta, Siivikkalaa ja Soinilaa.
Entisen Vampulan kunnan keskustaan Sallilaan on matkaa 10 km, Alastaron keskustaan n. 15 km,
Huittisiin 20 km sekä Loimaalle n. 35 km.
Kylän läpi virtaa Kourajoki joka laskee Palojoella Loimijokeen.
Ensimmäinen maininta Kukonharjan kylästä löytyy v. 1569 Suur-Huittisten manttaaliluettelosta
(Suur-Huittisten historia I). Kylän nimen syntyhistoriasta kerrotaan seuraavasti:
”Ennen muinoin, kun paimenet karjoineen kulkivat metsissä, sattuivat Vampulan Tamareen
kylän paimenet eksymään ja joutuivat lopulta eräälle korkealle mäelle, jonka kautta
myöhemmin kuljettiin Vampulan kirkkoon, josta syystä kallio sai nimekseen Kirkkokallio.
Toinen paimenista kiipesi mäessä olevaan puuhun nähdäkseen missä he olivat ja huusi sitten
massa olevalle: ”Täällä näkyy talo!”.
Kun toinen sitä epäili lisäsi hän vielä: ”Kyllä se talo on, koska harja näkyy ja kukko kiekuu.”
Sitten he nimittivät tuntemattoman talon ”Kukonharjaksi”
Se nimi on saanut sitten olla koko kylällä edelleenkin. Kirjoittaja Väinö Tapanila: Loimijoen rantamilta – muistelmia ja kansanperinnettä Vampulasta. Myös muita nimeen liittyviä tarinoita on kirjattu kylän arkistoon, joten varmaa tietoa ei nimen alkuperästä ole.
Maanmittaritkin ovat hyväksyneet nimen, koska se pitäjän kartassa muodostaa kukon harjan muotoisen mutkan.
1900-luvun alkupuolella kylässä toimi kaksi kauppaa ja lisäksi Palojoen Osuuskaupan toiminta ulottui
Kukonharjaan asti. Laakson kauppa perustettiin v. 1946. Sekä säästöpankilla, että osuuspankilla oli sivukonttori kylässä 50-luvun alkupuolelta 90-luvulle asti.
Koulu aloitti toimintansa v. 1910 ja kirjasto v. 1911. Koulu lakkautettiin v. 1995, jolloin oppilaat siirrettiin Sallilan ala-asteelle. Myös kirjasto on lakkautettu. Koulusta on kyläyhdistys koostanut kuvakirjan "Toivon Säde".
Historiasta nykypäivään siirryttäessä:
Kylällä on noin 120 taloa, joista vaki asutusta on n. 80 kiinteistössä.
Väkimäärä noin 190 -200 henkilöä. Kylällä asuu lapsiperheitä ja ikärakenne on hyvä.
Tyhjiä käyttämättömiä taloja ei juurikaan ole. Kesämökkejä kylällä löytyy runsaasti.
Kaavoitettuja tontteja ei kylällä ole, kylälle on laadittu ohjeellinen rakennusjärjestys, jossa rakennuspaikat on määritelty.
Kylällä on runsaasti monipuolista maataloustuotantoa, mm. sikataloutta, lihakarjaa, kananmunan
tuotantoa. Konepaja toimintaa, putkiasennusliike, kaivuu- ja rakennusurakointia, siivous palveluja, hevostoimintaa, koirakenneleitä ja koirien koulutustoimintaa.
Koulua kylältä käydään linja-autokyydillä joko Sallilan ala-asteelle ja eskariin tai Pellonpuiston ylä-asteelle Huittisiin. Iäkkäämmille ihmisille on asiointiliikenne Huittinen -Vampula -Huittinen perjantaisin.
Kylällä toimii satakunnan Pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Kukonharjan vpk.
Kyläyhdistyksen ylläpitämä kesäkioski Kukonheltta on toiminut 1996 vuodesta lähtien joka kesä.
Kylän alueella saadaan nauttia Sallilan Vesilaitoksen puhtaasta vedestä ja paikallisena sähkölaitoksena on
Sallilan Sähkö oy. Viat korjataan nopeasti ja sähkö tai vesi katkokset ovatkin harvinaisia. Kylällä on Lounean valokuituverkko ja moni kiinteistö kylällä onkin jo liitetty verkkoon.
Jätehuollon kylällä toteuttaa Loimi-Hämeen jätehuolto oy.
Hyötyjätekeräyspiste kylältä vietiin satakierron toimesta pois ja lähin sijaitseekin nyt Sallilassa.
Huittisissa on mm. ongelmajätteiden vastaanotto Satakunnan Pelastuslaitoksen Huittisten
toimipisteellä.
Kylällä sijaitsee myös Kaupungin omistama pallokenttä, jossa on maalit sekä valmius lentopalloon.
Niin ikään kaupungin valaistulla tontilla sijaitsee kyläyhdistyksen jääkiekkokaukalo sekä lämmin -09
valmistunut luistinten vaihto tila. Kaukaloa jäädytetään ja pidetään kunnossa talvisaikaan talkoovoimin.
Pääpiirteittäin kylä on viihtyisä ja yhteen hiileen puhaltava kyläyhteisö. Jossa toteutetaan yhdessä
uusia ajatuksia ja halutaan pitää kylä vireänä ja hyvänä paikkana asua.
Alla linkitettynä hieman historiaa:
Kukonharja sijaitsee Huittisten kaupungin, entisen Vampulan kunnan koillisosassa.
Rajanaapureita on nykyisin Loimaan kaupunkiin kuuluva Alastaro.
Naapuri kyliä Kukonharjalla on mm. Tanokas, Tammiainen, Huhtamo, Palojoki, Rutava.
Kylän rajat ovat muotoutuneet entisen Kukonharjan koulupiirin mukaan. Kyläalueeseen kuuluvat mm. seuraavat kylät: Mettänkulma, Kitusuo, Pitkäkoski, Murto, Murronkylän enklaavi Riuttanmaassa sekä osa Tanokasta, Siivikkalaa ja Soinilaa.
Entisen Vampulan kunnan keskustaan Sallilaan on matkaa 10 km, Alastaron keskustaan n. 15 km,
Huittisiin 20 km sekä Loimaalle n. 35 km.
Kylän läpi virtaa Kourajoki joka laskee Palojoella Loimijokeen.
Ensimmäinen maininta Kukonharjan kylästä löytyy v. 1569 Suur-Huittisten manttaaliluettelosta
(Suur-Huittisten historia I). Kylän nimen syntyhistoriasta kerrotaan seuraavasti:
”Ennen muinoin, kun paimenet karjoineen kulkivat metsissä, sattuivat Vampulan Tamareen
kylän paimenet eksymään ja joutuivat lopulta eräälle korkealle mäelle, jonka kautta
myöhemmin kuljettiin Vampulan kirkkoon, josta syystä kallio sai nimekseen Kirkkokallio.
Toinen paimenista kiipesi mäessä olevaan puuhun nähdäkseen missä he olivat ja huusi sitten
massa olevalle: ”Täällä näkyy talo!”.
Kun toinen sitä epäili lisäsi hän vielä: ”Kyllä se talo on, koska harja näkyy ja kukko kiekuu.”
Sitten he nimittivät tuntemattoman talon ”Kukonharjaksi”
Se nimi on saanut sitten olla koko kylällä edelleenkin. Kirjoittaja Väinö Tapanila: Loimijoen rantamilta – muistelmia ja kansanperinnettä Vampulasta. Myös muita nimeen liittyviä tarinoita on kirjattu kylän arkistoon, joten varmaa tietoa ei nimen alkuperästä ole.
Maanmittaritkin ovat hyväksyneet nimen, koska se pitäjän kartassa muodostaa kukon harjan muotoisen mutkan.
1900-luvun alkupuolella kylässä toimi kaksi kauppaa ja lisäksi Palojoen Osuuskaupan toiminta ulottui
Kukonharjaan asti. Laakson kauppa perustettiin v. 1946. Sekä säästöpankilla, että osuuspankilla oli sivukonttori kylässä 50-luvun alkupuolelta 90-luvulle asti.
Koulu aloitti toimintansa v. 1910 ja kirjasto v. 1911. Koulu lakkautettiin v. 1995, jolloin oppilaat siirrettiin Sallilan ala-asteelle. Myös kirjasto on lakkautettu. Koulusta on kyläyhdistys koostanut kuvakirjan "Toivon Säde".
Historiasta nykypäivään siirryttäessä:
Kylällä on noin 120 taloa, joista vaki asutusta on n. 80 kiinteistössä.
Väkimäärä noin 190 -200 henkilöä. Kylällä asuu lapsiperheitä ja ikärakenne on hyvä.
Tyhjiä käyttämättömiä taloja ei juurikaan ole. Kesämökkejä kylällä löytyy runsaasti.
Kaavoitettuja tontteja ei kylällä ole, kylälle on laadittu ohjeellinen rakennusjärjestys, jossa rakennuspaikat on määritelty.
Kylällä on runsaasti monipuolista maataloustuotantoa, mm. sikataloutta, lihakarjaa, kananmunan
tuotantoa. Konepaja toimintaa, putkiasennusliike, kaivuu- ja rakennusurakointia, siivous palveluja, hevostoimintaa, koirakenneleitä ja koirien koulutustoimintaa.
Koulua kylältä käydään linja-autokyydillä joko Sallilan ala-asteelle ja eskariin tai Pellonpuiston ylä-asteelle Huittisiin. Iäkkäämmille ihmisille on asiointiliikenne Huittinen -Vampula -Huittinen perjantaisin.
Kylällä toimii satakunnan Pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Kukonharjan vpk.
Kyläyhdistyksen ylläpitämä kesäkioski Kukonheltta on toiminut 1996 vuodesta lähtien joka kesä.
Kylän alueella saadaan nauttia Sallilan Vesilaitoksen puhtaasta vedestä ja paikallisena sähkölaitoksena on
Sallilan Sähkö oy. Viat korjataan nopeasti ja sähkö tai vesi katkokset ovatkin harvinaisia. Kylällä on Lounean valokuituverkko ja moni kiinteistö kylällä onkin jo liitetty verkkoon.
Jätehuollon kylällä toteuttaa Loimi-Hämeen jätehuolto oy.
Hyötyjätekeräyspiste kylältä vietiin satakierron toimesta pois ja lähin sijaitseekin nyt Sallilassa.
Huittisissa on mm. ongelmajätteiden vastaanotto Satakunnan Pelastuslaitoksen Huittisten
toimipisteellä.
Kylällä sijaitsee myös Kaupungin omistama pallokenttä, jossa on maalit sekä valmius lentopalloon.
Niin ikään kaupungin valaistulla tontilla sijaitsee kyläyhdistyksen jääkiekkokaukalo sekä lämmin -09
valmistunut luistinten vaihto tila. Kaukaloa jäädytetään ja pidetään kunnossa talvisaikaan talkoovoimin.
Pääpiirteittäin kylä on viihtyisä ja yhteen hiileen puhaltava kyläyhteisö. Jossa toteutetaan yhdessä
uusia ajatuksia ja halutaan pitää kylä vireänä ja hyvänä paikkana asua.
Alla linkitettynä hieman historiaa: