Etusivu Kylä Kyläyhdistys Jäseneksi Vuokrahinnat Kioski VPK Kylän palvelut
Ilmoitustaulu Myynnissä Kuvat Kalenteri
Kukonharja on Satakunnan kylä vuosimallia 2013
Kukonharja sijaitsee Huittisten kaupungin entisen Vampulan kunnan koillisosassa. Rajanaapurina
on nykyisin Loimaan kaupunkiin kuuluva Alastaro. Naapuri kyliä Kukonharjalla on mm. Tanokas, Tammiainen,
Huhtamo, Palojoki, Rutava.Kylän rajat ovat muotoutuneet entisen Kukonharjan koulupiirin mukaan.
Kylän läpi virtaa Kourajoki joka laskee Palojoella Loimijokeen. Kyläalueeseen kuuluvat mm. seuraavat kylät:
Mettänkulma, Kitusuo, Pitkäkoski, Murto, Murronkylän enklaavi Riuttanmaassa sekä osa Tanokasta ja osa
Siivikkalaa ja Soinilaa.
Entisen Vampulan kunnan keskustaan Sallilaan on matkaa 10 km, Alastaron keskustaan n. 15 km, Huittisiin 20 km
Sekä Loimaalle n. 35 km.
Ensimmäinen maininta Kukonharjan kylästä löytyy v. 1569 Suur-Huittisten manttaaliluettelosta
( Suur-Huittisten historia I). Kylän nimen syntyhistoriasta kerrotaan seuraavasti:
”Ennen muinoin, kun paimenet karjoineen kulkivat metsissä, sattuivat Vampulan Tamareen
kylän paimenet eksymään ja joutuivat lopulta eräälle korkealle mäelle, jonka kautta myöhemmin
kuljettiin Vampulan kirkkoon, josta syystä kallio sai nimekseen Kirkkokallio.
Toinen paimenista kiipesi mäessä olevaan puuhun nähdäkseen missä he olivat ja huusi sitten massa olevalle:
”Täällä näkyy talo!”. Kun toinen sitä epäili lisäsi hän vielä: ”Kyllä se talo on, koska harja näkyy ja kukko kiekuu.”
Sitten he nimittivät tuntemattoman talon ”Kukonharjaksi” ja se nimi on saanut sitten olla koko kylällä edelleenkin.
( Maanmittaritkin ovat hyväksyneet nimen, koska se pitäjän kartassa muodostaa kukon harjan muotoisen mutkan.)
( Väinö Tapanila: Loimijoen rantamilta – muistelmia ja kansanperinnettä Vampulasta)
1900-luvun alkupuolella kylässä toimi
kaksi kauppaa ja
lisäksi Palojoen Osuuskaupan toiminta ulottui
Kukonharjaan asti.
Laakson kauppa
perustettiin v. 1946. Sekä säästöpankilla että
osuuspankilla
oli
sivukonttori
kylässä 50-luvun alkupuolelta 90-luvulle asti.
Koulu aloitti
toimintansa v. 1910
ja kirjasto v. 1911. Koulu lakkautettiin v. 1995,
jolloin oppilaat
siirrettiin
Sallilan ala-asteelle. Myös kirjasto on lakkautettu.
Väkimäärä noin 190 -200 henkilöä. Kylällä asuu paljon lapsiperheitä ja ikärakenne on hyvä.
Tyhjiä käyttämättömiä taloja ei juurikaan ole. Kesämökkejä kylällä löytyykin runsaasti.
Kaavoitettuja tontteja ei kylällä ole, kylälle on laadittu ohjeellinen rakennusjärjestys,
jossa rakennuspaikat on määritelty.
Kylällä on runsaasti monipuolista maataloustuotantoa, mm. sikataloutta, lihakarjaa, kukonpoikia, kananmunan
tuotantoa.
Löytyy myös mm. karjatalouskoneiden ja -tarvikkeiden maahantuontia ja huoltoa harjoittava yritys, Konepaja
toimintaa, putkiasennusliike, kaivuu- ja rakennusurakointia, siivous palveluja, hevostoimintaa, koirakenneleitä.
Koulua kylältä käydään linja-autokyydillä joko Sallilan ala-asteelle ja eskariin
tai Pellonpuiston ylä-asteelle Huittisiin. Iäkkäämmille ihmisille on asiointiliikenne Huittinen - Vampula -
Huittinen perjantaisin.
Kylällä toimii satakunnan Pelastuslaitoksen sopimuspalokunta; Kukonharjan vpk.
Kyläyhdistyksen ylläpitämä kesäkioski Kukonheltta on toiminut 1996 vuodesta lähtien joka kesä.
Kylän alueella saadaan nauttia Sallilan Vesilaitoksen puhtaasta vedestä ja paikallisena sähkölaitoksena on
Sallilan Sähkö oy. Viat korjataan nopeasti ja sähkö tai vesi katkokset ovatkin harvinaisia.
Kylällä on SspNetin valokuituverkko ja moni kiinteistö kylällä onkin jo liitetty verkkoon.
Jätehuollon kylällä toteuttaa Satakierto oy, Hallavaaran jätekeskus. Paikallisena toimijana jätteiden
keräyksessä toimii Vampulan kiinteistö- ja jätehuolto.
Jätevesi asioissa tarkastellaan vaihtoehtoja kunnalliseen jätevesiviemäristöön liittymisestä naapuri kylä
Palojoen kanssa. Hyötyjäte keräyspiste kylältä vietiin satakierron toimesta pois ja lähin sijaitseekin nyt
Sallilassa. Huittisissa on mm. ongelmajätteiden vastaanotto paikka Satakunnan Pelastuslaitoksen Huittisten
toimipisteellä.
Kylällä sijaitsee myös Kaupungin omistama pallokenttä jossa on maalit sekä valmius lentopalloon.
Niin ikään kaupungin valaistulla tontilla sijaitsee kyläyhdistyksen jääkiekkokaukalo sekä lämmin -09
valmistunut luistinten vaihto tila. Kaukaloa jäädytetään ja pidetään kunnossa talvisaikaan talkoovoimin.
Pääpiirteittäin kylä on viihtyisä ja yhteen hiileen puhaltava kyläyhteisö. Jossa toteutetaan yhdessä
uusia ajatuksia ja halutaan pitää kylä vireänä ja hyvänä paikkana asua.
